Powered By Blogger

perjantai 22. toukokuuta 2015



VI Murha



Etsiväkomisario Balkewitsch saa surmansa


Anarkisti oli rikkonut yhden raatihuoneen ikkunoista päästäkseen puheväleihin suuren yleisön kanssa. Lasinsirujen repimät haavat muuten olivat ainoat vammat, mitä hän koko jupakan aikana sai. Kuten aikalaistodistus kuuluu, ”laihahkot, jäntevät kasvot kalpeina, otsa verestä punertaen, oikea käsi, jolla hän viittoili, punaisena verestä…”, Tshokke seisoi ikkunan edessä ja kerjäsi apua saksan, venäjän ja viron sekoituksella. Hämeenkadun puoleisista ikkunoista hän huuteli kansanjoukoille:
”Jos soome mies minä autteis is politsii, minä ruski sotsialidemokraatti is bojevoje organisatseija!”
Näillä sanoilla Tshokke aneli tamperelaisia auttamaan hänet poliisin kynsistä, kehuipa vielä olevansa venäläinen sosialidemokraatti ja taistelujärjestön jäsen. Balttilaisella saksalla hänen kerrotaan huudelleen:
”Minä olen santarmien takaa-ajama sosialidemokraatti Jan Tschokke – kutsukaa minun avukseni ’die rote organisation’, se kyllä tietää millä asioilla liikun!”
Tshokken huudellessa niitä näitä hiipi komisario Balkewitsch murhamiehen huomaamatta huoneeseen ja pääsi aivan tämän taakse. Juuri ennen kuin hän tarttui kapinallista takaapäin, tämä äkkiä kääntyikin ympäri ja pisti tikarilla Balkewitschia kaulan läpi niskaan. Komisario kaatui kuolleena maahan valtimot poikki.




Jan Tshokken surmaamat etsiväkomisario Alfred Balkewitsch
(vas.) ja konstaapeli Karl Josef Grönfeldt.




Hetikohta poliisikonstaapeli Karl Josef Grönfelt ampaisi sisälle vangitakseen Tshokken, mutta ei ehtinyt kuin puolimatkaan, kun murhamies ampui tätä useita kertoja. Grönfelt jaksoi kuitenkin vielä raahautumalla paeta ulos rappukäytävään, josta hänet kiikutettiin yleiseen sairaalaan. Grönfelt menehtyi tuskiinsa samana iltana.

Näiden episodien välissä – sekä ennen ja jälkeen – kumouksellinen siis huuteli ikkunoista väkijoukolle ja yritti saada siltä ymmärrystä toimilleen, selitteli pankkiryöstön syitä ynnä sellaista. Jotkut osoittivatkin suosiotaan Tshokkelle ja varoittivat poliisia torilta käsin ampumasta miestä. Poliisilla ei tässä vaiheessa ollut muita tuliaseita kuin latvialaiselta jokin tovi sitten rautatieasemalla takavarikoitu mauseri sekä konstaapeli Heikkilän eräästä asekaupasta matkaansa sieppaama kivääri. Paitsi, oliko tätä erään todistajamme maini tsemaa Commercen talon tarkka-ampujaa vai ei…

Oli miten oli, konstaapeli Juho Ylinen tähtäsi murhamieheltä aiemmin takavarikoidulla mauserilla Tshokkeen Commercen talon rappupilarin luota, mutta ennen kuin hän ennätti laukaista, Tshokken nopeasti räväyttämä luoti haavoitti Ylistä ja pudotti pistoolin tämän kädestä. Toinen laukaus tipautti konstaapelin virkalakin, kolmas taas osui Ylistä poskeen ja jäi ihon alle niskaan.Tämän jälkeen Tshokke yritti ampua kivääriä pidelleen Heikkilän, mutta luoti osui siviiliin.



Konstaapeli Juho Ylinen (kuva).




Tuoksinan jossakin vaiheessa Kansan Lehden taloudenhoitaja Kosonen pääsi puheväleihin Tshokken kanssa ja pyysi tätä antautumaan, mutta tuloksetta. Maisteri Erkki Reijonen yritti taivutella viron kielellä:
”See on köige parem, ett Teie annaksite eneset kinni!”
Vaatimus ei tehonnut.Tavallaan päinvastoin – väkijoukossa alkoi kiertää huhu, että Reijonen olisi kehottanut Tshokkea jatkamaan taisteluaan (asian oikea tola selvisi vasta kahakan jälkilöylyissä maistraatin istunnossa).


© Jari P. A. Niemelä 1998-2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti