I Löytö

Laivahistorioitsija Juhani Valanto:
”Kyllä tämän vahvasti Ahdilta vaikuttaa”

Urheilusukeltajien tiedossa on jo pitkään ollut, että Tampereen Mustanlahden (tai Kortelahden) pohjassa makaa kaksikin hajonnutta hylkyä. Julkisuudessa niistä ei juuri ole puhuttu, eikä niitä ole sen koommin tutkittu. Mielenkiinto kuitenkin virisi keväällä 2004 aivan uudella tavalla.

Satama-altaan pohjasta paikallistettiin pääsiäisen 2004 tuntumassa toinen näistä hylyistä, joka hetimiten myös taltioitiin filmille. Tätä ennen vedestä nostettiin keväällä useita puisia laivanosia, jotka ovat peräisin kyseisestä hylystä. Liikenne -ja laivahistorioitsija Juhani Valanto pitää uusimpien tutkimustulosten valossa lähes varmana, että hylky ja osat ovat Näsijärven ensimmäisen höyrylaivan, siipirataslaiva Ahdin jäänteitä.

Mustanlahden satama koostuu kahdesta osasta: itse satama-allas on nimeltään Kortelahti ja varsinainen Mustalahti on pieni lahti Paasikiventien ja sataman itäisen nokan välissä. Kokonaisuutta nimitetään kuitenkin Mustanlahden satamaksi. Satama-altaan pohjasta löytyy sitä sun tätä, muun muassa laivanosia, vanha Ford Anglian rämä, tekohampaita, vessanpöttöjä, kansalaissodan aikaisia aseita ja niin poispäin. Mustanlahden pohjassa makaa kaksi hajonnutta puista laivanhylkyä, joista toinen on vanha proomu ja toinen nyt löydetty mitä todennäköisimmin vanhan höyrylaivan käytöstä poistettu runko, sen jäänteet.

Satamaan rakennettiin kevättalvella 2004 polttonesteiden tankkauspiste veneilijöitä varten. Rakennelma sijoitettiin Laiturikadun päähän Särkänniemen puoleiselle rantamuurille s/s Tarjannetta vastapäätä. Töiden yhteydessä satama-altaan pohjaa jouduttiin ruoppaamaan noin neljän metrin etäisyydeltä rantamuurista. Vedenalaiset työt saatiin päätökseen huhtikuun alussa, ja tankkauspiste valmistui kesäksi.

Ensimmäiset löydökset helmikuussa Helmikuun puolivälissä 2004 nostettiin ruoppaustöiden yhteydessä kolmen metrin syvyydestä hiekkapatjan alta kaksi vanhan laivan puuosaa. Toinen löydöistä on parimetrinen, loivan s-kirjaimen muotoinen osa, joka viittaa fregatin keularankaan. Toinen hirsipötkö on pienempi, mutta ilmeisesti samasta laivasta. Osat vietiin säilöön Tampereen kaupungin satamatoimiston varastoon. Myöhemmin, maaliskuun alkupuolella löytyi ruoppaustöiden yhteydessä vielä kolmaskin ”samaan sarjaan” kuuluva puukappale. Löydökset herättivät heti suurta huomiota. Ne saattavat jopa osoittautua tamperelaisen vesiliikennehistorian kannalta sensaatiomaisiksi. Tamperelaisen liikenne- ja laivahistorioitsijan Juhani Valannon mielestä löytö on erittäin merkittävä. Hän tunnisti toisen puista, s-mallisen kappaleen muodoltaan fregattimallisen aluksen keularangaksi. Valanto on tutkinut puut, vertaillut keularangan muotoa vanhoihin valokuviin ja laivapiirustuksiin ja päätynyt muutamaan eri vaihtoehtoon.  Keulapuut viittaavat mahdollisesti 1840-luvun halkojaaloihin, mutta kaikkein todennäköisemmin 1850-luvun lopun jälkeen rakennettuun höyryalukseen, jota on voitu käyttää myöhemmin koneiston poiston jälkeen esimerkiksi proomuna.

Mustastalahdesta nostettu parimetrinen keularanka on laivahistorioitsija Juhani Valannon arvion mukaan kuulunut joko jollekin halkojaalalle tai höyrylaivalle. Nyt on varmistunut, että löydös kuuluu aikajänteelle 1857-77.

---

© Jari P. A. Niemelä, teksti ja kuvat 2004-05 ja 2015

Käytetyt lähteet:

• Juhani Valannon haastattelut, maalis-huhtikuu-marraskuu 2004
• Kaupunkilehti Tamperelainen, maalis-huhtikuu 2004