III Pidätys asemalla
|
Etsiväkomisario Alfred Balkewitsch lähti ylikonstaapeli Milanin ja konstaapeli Heikki Yläsen kanssa asemalle Helsingin-junalle. Matkustajakoti Saiman palvelijattaren kanssa oli sovittu, että tämä tulee myös junalle ja antaa silmää iskemällä merkin virkapukuisille poliiseille sekä muille, siviilipukuisina komennetuille konstaapeleille heti kun joku epäillyistä ilmaantuisi asemalle.
Tampereen historiaa ansiokkaasti kirjannut E. J. Relander kertoo Tammerkoski-lehdessä vuonna 1948, kuinka pidätys tapahtui. Hän haastatteli lehteen pidätyksessä mukana ollutta ylikonstaapeli Milania, jonka kertomus menee näin:
- ”Odotuksen aika oli jännitystä täynnä ja kello rupesi jo lähentelemään 1 päivällä (juna etelään lähti silloin klo 1.05) eikä ketään vielä kuulunut eikä näkynyt. Rupesinpa jo, ja samaa huomasin toverini minuun kohdistuneista silmäyksistäkin, epäilemään, että jotakin olisi vinossa, kun äkkiä havaittiin ovesta sisään astuvan oudon näköisen miehen ja samalla neitonen vihjaisi, että ’tossa on yksi niistä’.Kun toisia rikollisia ei ollut seurassa, ja aika oli jo aivan täpärällä junan lähtöön, annoin pidättämismerkin, jotta ainakin tämä yksi joutuisi kiinni. ’Napataan toiset myöhemmin’, ajattelin, ja niin sitten tapahtui. Asemasillalle asti saavuttuaan mies napattiin kiinni ja lujasti ja niin nopeaan, että tämä näytti ensin aivan hölmistyneeltä, ja kun satuttiin olemaan aivan tulevien matkatavarain osaston avonaisten ovien kohdalla, niin ei mitään muuta kuin mies sisään vain ja ovet kiinni. Tämä mies oli kuuluisa Jan Tjocke”.
Mutta otetaanpa tähän kohtaan pieni aikalaismuistelo, jonka kertojana on Tshokken nähnyt tamperelainen Paavo Autere. Hänen lapsuudenaikainen kuvauksensa on Tammerkoski-lehdestä 1970-luvulta:
- ”Olin tulossa koulusta kotiin Kyttälään aamiaistunniksi, kun huomasin Ruuskasen ja Scheelen apteekkitalon [sijaitsi ennen nykyisen Suomen Pankin talon paikalla, JN huom.] välillä Hämeenkadulla levotonta liikehdintää, uteliasta yleisöä rotvalleilla sekä neljä-viisimiehisen joukon keskellä Hämeenkatua matkalla läntiselle puolelle koskea. Joukko kulki rauhallisen näköisesti keskellään tummaverinen, ympärilleen pälyilevä mieshenkilö. Tämä kumartui ottamaan kadulta katkenneen mustan piiskanvarren, jota sitten heilutteli kädessään. Hän ei siis mielestäni ollut käsiraudoissa. Jatkoin matkaa kotiin”.
© Jari P. A. Niemelä 1998-2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti