perjantai 22. toukokuuta 2015



II Hylky


Puita löytyi lisää
– ja lopulta itse hylyn jäänteet

Mustanlahden hylyn arvoitus sai uusia käänteitä huhtikuun 2004 alkupuolella. Tankkauspisteen lähistöltä satama-altaan pohjasta löydettiin lisää vanhan aluksen osia: kaksi kaarevaa, noin metrin mittaista paksua veistettyä parrua. Mutta mikä häkellyttävämpää, muutamaa päivää myöhemmin löytyi seitsemän metrin päästä rannasta puisen laivan hajonnut runko. Kyseinen löydös kuvattiin videolle ja valokuviksi.

– Samasta aluksesta näyttävät olevan peräisin. Nämä ovat ilmeisesti laivan pohjan tai kylkikaaren osia, todisti laivahistorioitsija Juhani Valanto uudet löydökset nähtyään.

Hänen mielestään kaksi uutta löydöstä ovat ”samaa sarjaa” kuin kolme aiemmin löydettyä. Mutta paras on vielä tulossa!Tankkauspisteen urakoitsija on ruoppaukseen, vesirakennus-, väylä- ja sukellustöihin erikoistunut tamperelaisfirma Finnsukellus Oy. Firman omistaja Pertti Koivuaho sukelsi pääsiäisen 2004 alla työmaan edustalla ja havaitsi reilun satama-altaan suulla vanhan hylyn jäänteet pohjassa.
 
– Siellä makaa noin 15-metrinen puinen alus hajonneena. Sen toisen puolen kylkikaaret ovat noin puoli metriä pohjasta ylöspäin, ja ilmeisesti aluksen köli makaa pohjassa lietteen sisällä, kertoo Koivuaho näkemästään.

– Siinä on kai toinenkin hylky hieman kauempana, nyt tosin jään alla.

– Mutta se toinen on kuulemma proomu. Tämän sinun näkemäsi tuntomerkit viittaavat vahvasti vanhan höyrylaivan runkoon. Epäilyni, että se voisi olla Näsijärven ensimmäisen höyrylaivan Ahdin runko, vain vahvistuu. Pituus sopii hyvin Ahtiin: 52 jalkaa eli 15,6 metriä, innostuu Juhani Valanto.

Laivahistorioitsija Valannon mielestä Mustastalahdesta
hieman myöhemmin löydetyt kaaripuut kuuluvat
samaan sarjaa helmikuisten löydösten kanssa.


Laivahistorioitsija Juhani Valanto ja yrittäjä Pertti Koivuaho tutkivat
yli satavuotiasta laivan osaa. Satamamestari Matti Joelle näkyy tulleen puhelu.




Hylky kuvattiin videolle

Laivahylyn jäänteet kuvattiin pääsiäisen jälkeen. Tankkauspisteen urakoitsija, tamperelainen Finnsukellus Oy kuvasi noin neljän metrin syvyydessä uinuvan laivan osat.

Kuvaus onnistui kirkkaalla säällä ja matalan veden aikana hyvin. Videolla ja valokuvissa näkyy selvästi puisen laivan kappaleita, puutappeja, järeitä hirsiparruja, kaarevia keulapuita, kylkikaaria ja lankkuja. Ja mikä ilahduttavinta, laivan perä on selkeästi tunnistettavissa.

– Peräsin on saman mallinen kuin fregateissa. Vanhat puutapit, joilla monet osat näkyvät vieläkin olevan kiinni, viittaavat myös siihen, että hylky on hyvin vanha, arvioi laivahistorioitsija Juhani Valanto nähtyään kuvat ja kuuden minuutin videon.
Alus ei siis ole missään nimessä ehjä. Sen jäänteet ovat vajonneet lietteen sisään. Aavelaiva on hieman kallellaan köli syvällä mudassa. Toisen puolen kylkikaaret pistävät esiin, toista laitaa ei näy missään. Lisäksi laivanosien ympärillä on monenmoista ajan saatossa kertynyttä pikkurojua.

Juhani Valanto arvioi heti tuoreeltaan, että jäänteet ovat peräisin jostakin 1850-1870 -luvulla rakennetusta höyrypurresta, joka olisi koneen poistamisen jälkeen otettu esimerkiksi proomukäyttöön. Miksi alus on sitten Mustaanlahteen uponnut tai upotettu, on hämärän peitossa.

– Tässä vaiheessa veikkaisin jopa 60-prosenttisella todennäköisyydellä, että kyseessä on Näsijärven ensimmäisen höyrylaivan, siipirataslaiva Ahdin jäännökset. Muut neljä mahdollista höyryä ovat Toivo, Dagmar, Koljo ja Laine, joiden ”jäljet” katoavat 1870-luvun lopun jälkeen, arvioi Valanto.

Kuten huomaatte, keväällä 2004 Valanto oli jo aika varma Ahti-teoriastaan! Uusimpien tutkimustulosten myötä hän sanoo olevansa 90-prosenttisen varma, että hylky on s/s Ahdin.

Satamatoimistosta korostetaan, että hylyn jäänteille ei parane omin päin sukellella tai niitä muuten ronkkia, sillä kyseessä on lailla rauhoitettu muinaisjäänne.


© Jari P. A. Niemelä, teksti ja kuvat 2004-05 j 2015
Käytetyt lähteet:
  • Juhani Valannon haastattelut, maalis-huhtikuu 2004
  • Kaupunkilehti Tamperelainen, maalis-huhtikuu 2004
  • Haastattelut marraskuussa 2004

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti