I Tapauksen tausta




Venäjän vallankumoukselliset
käyttivät Tshokkea ryöstöoperaatioon









Tshokken tapauksen taustalla on Venäjän vallankumouksen rahoitus. Puoluejohtaja V. I. Lenin oli jo aiemmin hyväksynyt valtion omaisuuteen kohdistuneet ryöstöt, sillä näillä keinoilla bolsevikit saisivat varoja toimintaansa. Murhenäytelmämme alku ajoittuu helmikuuhun 1906, jolloin bolsevikkien keskuskomitean alaisen teknisen taisteluryhmän jäsen Nikolai Burenin tapaa Helsingissä Latviasta paenneita työväenpuolueen jäseniä. Näiden kanssa Burenin tekee sopimuksen Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstöstä. Helsingin punakaarti saa myös tiedon suunnitelmista.

Balttikumouksellisten sanotaan olleen otollista työvoimaa kimuranteissa hämäräpuuhissa, sillä monet olivat toimineet ns. metsäveljinä, aseellisina ryhminä, jotka taistelivat hallituksen joukkoja vastaan omissa kotimaissaan. Näin esimerkiksi Liivin- ja Kuurinmaalla, jossa itsenäisyystaistelijat olivat julistaneet Latvian (Lätin) tasavallan perustetuksi. Hiljalleen tsaarin valta oli kuitenkin päässyt niskan päälle, ja monet kumoukselliset olivat joutuneet pakenemaan Riian ja Pietarin kautta Suomeen, jossa aktivistipuolueen ja työväenliikkeen miehet järjestivät heille turvapaikkoja.

Tällä tapaa Helsinkiin saapuivat tammikuussa 1906 myös Riiasta kotoisin olevat ulkotyömiehen Adam Tshokken pojat Jan, Karl ja Gustaf sekä Kristian Jakob Treiman ja Petter SalinWendenin kaupungista sekä Jan Tshokken kanssa heilastellut Emma Gails. Jan Tshokke veljineen ja kumppaneineen asettui Helsingissä erääseen yksityisasuntoon Kaivopuistossa. Päivisin porukka tapasi kokoontua muiden latvialaisten kanssa mm. Albertinkadulla sijainneessa huoneistossa. Päivänä muutamana hioutui ajatus Venäjän valtionpankin putsaamisesta. Idean kehitteli Nikolai Burenin, joka sopi Jan Tshokken kanssa, että saalis luovutettaisiin ryöstöpäivän iltana Bureninille Tampereella.

Taustaksi vielä mainittakoon, että ylipäätään Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue käytti vuosina 1906-08 nimenomaan latvialaisia erilaisissa ”vaarallisissa tehtävissä”. Nikolai Burenin, ryöstöjupakan suunnittelija, taas oli rikkaan pietarilaisen kauppiassuvun vesa, joka vietti joutilasta elämää ja konsertoi pianistina. Hän ajautui vallankumouksellisten leiriin vuonna 1901 Pietarin yliopilasmielenosoituksessa ja joutui pariksi viikoksi turvasäilöön. Sen jälkeen hän organisoi muun muassa kirjallisuuden salakuljetusta Suomesta Venäjälle.


© Jari P. A. Niemelä 1998-2015